VAKOILIJOITA PIKKUKAUPUNGISSA

Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekstinäyte. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekstinäyte. Näytä kaikki tekstit

25.10.18

Arvostelukappaleet


Valokuvassa on kylmän sodan aikainen kirjoituskone, joka oli joitakin vuosia sitten Akateemisen kirjakaupan näyteikkunassa koristeena.

Arvostelukappaleita ilmaiseksi toimittajille ja kirjabloggaaajille


"--hoitajani vei minut kauniin ja hermostuneen naisen luo, joka sanoi olevansa äitini--. Hän istui toimistotarvikkeilla kuormitetun pitkän työpöydän ääressä edessään useita kirjoituskoneita. Oli korkeita paperipinoja, jotka näyttivät kaatuvan, teroitettuja lyijykyniä ja sanakirjoja, mustepulloja, monenlaisia esineitä, jotka opin vähitellen tuntemaan. --Äiti käytti amfetamiinia ja muita huumeita, jotta jaksoi tehdä töitä. Hänen kauniit kasvonsa kuihtuivat vähitellen, hänen muistinsa heikkeni, hänen täytyi tarkistaa sanat yhä useammin sanakirjoista. Lopulta hän pyysi minua tarkistamaan."(#Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa 2018)
Va

2.5.18

Lue alku kirjasta Vakoilijoita pikkukaupungissa.


Google Books on laittanut luettavaksi esikatseluun kaksi kahdeksasosaa kirjastani Vakoilijoita pikkukaupungissa . 
Joillekin lukijoille tämä on kotiseuturomaani, mutta tämä on matka kadotettuun kaupunkiin, joka on muuttunut miltei tunnistamattomiin. Lue näytteitä. Alku on rauhallista. Lopussa toiminta kiihtyy.

T
Tee matka aikaan, jolloin junat olivat hitaita ja naiset piti valloittaa. Elämä vaikuttaa rauhalliselta, suorastaan pitkästyttävältä. Mutta on tukahdutettuja tunteita. Vanhat lehtorit tappelevat tuolien kanssa opettajainkokouksessa. 

Matematiikan lehtori pakenee rehtorin nimipäiviltä, lähtee yön selkään Helsinkiin ja nukkuu makuuvaunussa pistooli vieressään? Miksi upporikas nainen tulee pikkukaupunkiin mitättömän pienen koulun rehtoriksi? Kuka murhasi rehtorin?

Joillekin lukijoille tämä on kotiseuturomaani. Mutta muista, että tämä on matka kadotettuun kaupunkiin, joka on muuttunut miltei tunnistamattomiin. Ja aika on 1951, sodasta aletaan vasta toipua. Pelätään.
Arvostelukappaleita. Sähköposti osoitteeseen lehdisto@bod.fi ja kerro, mistä teoksesta olet kiinnostunut sekä yhteystietosi.
BoD kirjakauppa
Myös täältä voit ostaa: Ad libris  ks sivupalkki.

20.2.18

Aikamatka Paasikiven aikaan


postimerkki vuonna 1951





"Tuossa puutalossa hän oli käynyt oppikoulun ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Nykyinen pääministeri oli käynyt siellä ensimmäisen luokan. Vikkelänä poikana hän oli ehtinyt sinä aikana heittää kivellä päähän luokkatoveriaan. Siitä kivenheitosta puhuttiin taas torilla ja pohdittiin, nimittääkö presidentti hänet edelleen pääministeriksi syksyllä."
(Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa 2018)

Paasikiven aika YLE

Huvila pikkukaupungissa

huvila

Mitä me tiedämme meidän uudesta pomosta? Ahonen kysyi.
  Hän on vuokrannut Haukiniemestä sen monikerroksisen röttelöhuvilan, sanoi ylikonstaapeli Armas Hartikainen --
 Semmoisia taloja ei ole enää monta täällä päin, sanoi rikoskomisario Onni Pajala. Niissä on parvekkeita, puuleikkauksia, taitaa olla joissakin tornikin. Tämän huvilan omisti aikoinaan liikemies, jonka laivat kulkivat Pietariin ja Saksaan.


Pajala oli käynyt joskus rantahuvilassa entisten asukkaiden aikana. Talo oli kuin laiva. Huvilassa asuva saattoi katsella talon ympärillä olevia maisemia kaukoputken kanssa kuten kapteeni laivastaan. Toisessa kerroksessakin parvekkeet kiersivät koko talon. Järven puolella oli talon levyinen avoveranta, josta näki kolmeen suuntaan ja alakerrassa oli leveät portaat, joilta saattoi ihailla auringonlaskua tai kuutamoa järven yllä.
(Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa 2018 )
Huvilan kuva: Seija Pajunen