Etusivu

20.10.19

Hyvää nimipäivää Kauno Kulma!

Sketchbook_Helsinki_2009_037

Poikani piirros on kuin Kauno Kulma. anti-sankarini, joka lopulta löytää onnen - seuraaavassa kirjassani.

Ihan unohdin, että tänään on anti-sankarini matematiikanlehtori Kauno Kulman nimipäivä." Kauno suoristi mustavalkoista täplikästä solmiotaan eteisen mahonkisen trymoopeilin edessä. Hänen saamansa synnyinlahjat olivat hänen takkuisen tukkansa alla, mutta aivoilla ei ollut kysyntää avioliittomarkkinoilla. Naiset valitsivat itselleen aviomiehen lompakon paksuuden tai komean ulkomuodon perusteella. Kaunolla ei ollut kumpaakaan.
Kutsut järjestettiin rehtorin tilavassa jugendpuutalossa Hau- kiniemenkadulla.--" (Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa)

4.10.19

Eläintensuojelua 1950-luvulla

Vinttikoiria

Vinttikoiria Helsingin kirpputorilla isäntänsä kanssa
Olin koululaisena eläinsuojeluyhdistyksen jäsen. Niin on Liisakin:
 "– Ei tämä ole mikään löytötavara. Tämä on koira, joka on ollut jo kahdesti vähällä jäädä auton alle. En halua sen kuolevan, tyttö sanoi ja jatkoi kuuluvalla äänellä: – Eikö poliisipäällikkö Palsternakka voisi vilkaista tätä ressukkaa?
– Palsternakka, Pipsa huokasi, käveli poliisipäällikön ovelle ja koputti avoimen oven pieleen.
– Täällä on koulutyttö, jolla on asiaa poliisipäällikölle.
– Neiti Tuominen, pyytäkää häntä tulemaan luokseni, Pasternak sanoi. – Hänen pyyntönsä kuului tänne asti.
– Tämä koira karkailee ja on ollut jo kahdesti vähällä jäädä auton alle, Liisa toisti. – En halua sen kuolevan. Olen meidän luokan Eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri." (Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa)

25.9.19

Misha Pasternak

Kun kirjoitin kirjaa Vakoilijoita pikkukaupungissa, valitsin yhdeksi poliiseista tai oikeamin rikostutkijoista nuoren lakitieteen opiskelijan Mihail Pasternakin.
Nimen valintaan vaikutti tietenkin Boris Pasternak, ja myös Kanadassa oli Pasternak-nimisiä henkilöitä sekä juutalaisia että kristittyjä. Myös Boris Pasternak oli kastettu, hänen Englanissa asuva sisarensa oli anglikaani kuten David Suchet, paremmin tunnettu Poirotina.
Misha on venäläisen valkoisen emigranttiperheen poika. Suvussa on juutalaisia, mutta jo esivanhemmat ovat kääntyneet ortodokseiksi. Mihailin eli Mishan suku on Espanjasta karkotettuja shefardijuutalaisia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sefardijuutalaiset Esimerksiksi filosofi Derrida, jota ovat tutkineet yliopisto-opinnoissan edesmennyt sisareni, poikani ja mieheni, on shefardijuutalaisia. Myös Ben Zyskovitsin suku oli shefardijuutalasia - melkein koko suku tuhoutui keskitysleirillä. Torontossa asuimme alueella, jossa oli paljon juuutalaisia, myös omalääkärimme, joka oli pienen seurakunnan rabbi samalla.
Kaikkein kiinnostavinta on, että huomasin DNA-sukututkimuksessa olevani sukua Topeliukselle ja hänen juutalaiselle sukulaiselleen Isak Zebulonille. Myöhemmin löytyi geenitutkimuksen avulla muitakin juutalaisia etäserkkuja, sillä esivanhempani ovat monilta alueilta tulleita.
Näin voin ajatella, että fiktiivinen Misha Pasternak on sukulaiseni. KIrjan henkilöt tuntuvat usein kirjailijasta kuin omilta lapsilta.
Viime aikoina sain tietää, että 1800-luvun loppupuolella oli Suomenlinnassa Pasternak-niminen sotilaslääkäri, joka on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Löysin hänen jälkeläisiäää, ainain yhden kymmenennen serkun.

16.9.19

Nimismiehiä suvussa



Vasta kuluneena vuonna olen oppinut sukututkimuksesta, että suvussani on ollut poliiseja, oikeammin nimismiehiä isonvihan ja Suomen sodan aikoihin.
""Tsaari Pietari Suuri antoi käskyn tuhota maakunta mustalle mullalle 10 peninkulman matkalta ja tappaa aikuisväestö viimeiseen mieheen ja naiseen, kerätä lapset ja nuoret sekä kaikki tavara sotasaaliiksi",  Teksti ja kuva Muhoksen historia, jossa selostetaan ison vihan aikaa elävästi.

Isoisäni Jaakko Rytkösen esi-isä Ericus Jakobi Mechelin (1673-1722), helsinkiläisen Jaakko Laurinpoika Mäkkylän poika, oli kirkkoherrana Pielavedellä isonvihan aikaan. Hän ei paennut Ruotsiin niin kuin niin monet muut papit. Venäläiset sotilaat murhasivat hänet vuonna 1722. Hänen poikansa Jakob (1706-1770) oli silloin vain 16-vuotias. Hän ei päässyt opiskelemaan papiksi ja ryhtyi nimismieheksi Pielavedelle.



Toinen nimismies oli Johannes Nicolaus Gummerus (1745-1808), Iisalmen talouskomissaari. Hän oli ensimmäinen serkkuni seitsemän sukupolven takana. Hän kuoli Suomen sodan aikana Iisalmella kasakoiden ampumana. (1st cousin 7 times removed kuten GENIssä sanotaan.)

https://www.geni.com/people/Ericus/6000000010256907136
Ericus Jacobi Mechelin is Jaakko Rytkönen's fifth great grandfather.
https://www.geni.com/people/Jakob-Mechelin/6000000022634570315?through=6000000010256907136
Jakob Eriksson Mechelin is Jaakko Rytkönen's fourth great grandfather.
https://www.geni.com/people/Johannes-Nicolaus-Gummerus/6000000006822710367?through=6000000103628612906
Jaakon ensimmäinen serkku  viiden sukupolven takana. Johannes Nicolaus Gummerus (is Jaakko Rytkönen's first cousin five times removed.)

12.9.19

Kotiseutukirjallisuutta dekkarin muodossa

10737063176_480b7315b6_b

"Rauhallinen pikkukaupunki oli osoittautunut tänä syksynä oikeaksi ongelmien pesäksi. Oli ollut kuin sekava lankavyhti selvitettävänä, ei tiennyt oliko asioilla yhteyttä vai ei.
 -- Eino oli laatinut rikososaston sivuhuoneeseen laajan kokoelman tämän syksyn tutkimuksiin liittyvistä kuvista. Hän kiinnitti ne huolellisesti nuppineuloilla korkkitauluihin. Työtä riitti, sillä hän oli myös poliisipäällikön autonkuljettaja ja raporttien kielentarkastaja ja puhtaaksikirjoittaja." (Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa 2018)

Kirjoitan jatko-osaa viime syksynä ilmestyneeseen kirjaani Vakoilijoita pikkukaupungissa. Se on on kotiseutukirjallisuutta dekkarin muodossa. "Anna Amnellin dekkari sijoittuu 1950-luvun alun puutalo-Iisalmeen.--iisalmelaislähtöinen kirjailija kuvaa elävästi omaa koulukaupunkiaan. --Amnellin dekkari muistuttaa jollakin tasolla Agatha Christien ja Maria Langin kirjoja. Rikosta selvitellään, mutta oleellisempaa on ajankuvan, tapojen ja miljöön hahmottuminen." Pirjo Nevala. Iisalmen Sanomat.

6.9.19

Shakkiolympialaiset


Vuonna 1952 Helsingissä Suomalaisella kauppakorkeakoululla.järjestettiin shakkiolympialaiset. Vuonna 1951 kirjani Vakoilijoita pikkukaupungissa fiktiivinen henkilö matematiikan lehtori Kaino Kulma on Pietarissa seuraamassa lasten shakkikilpailuja. [Niistä löytyi kuvaus - tietenkin netistä - jonka perusteella olen kirjoittanut fiktiivisen tapahtuman. 
"Olimme sen jälkeen seuraamassa koululaisten shakkikilpailuja. Meitä oli muutamia muitakin tarkkailijoita. Siinä mielessä hyvä reissu. Osataan järjestää Helsingissä shakkiolympialaiset."

Anichkov palatsi

Tämä kaunis pietarilainen rakennus on mukana kirjassani Vakoilijoita pikkukaupungissa. Se on ratkaiseva kirjan juonen kannalta, sillä matematiikan lehtori Kaino Kaino Kulma näkee siellä jotakin, joka on ratkaisevaa hänellekin. Palatsin kuvaus perustuu omaan käyntiini tässä rakennuksessa.
"
Kaunis valkoinen palatsi, jonka keisarinna oli rakentanut rakastajalleen. Siellä oli asunut viimeinen tsaarikin perheineen. Kaino muisteli, kuinka koululaiset istuivat u-kirjaimen muotoon asetettujen pöytien takana ja pelasivat simultaaniottelua naisten shakin maailmanmestaria Ludmila Rudenkoa vastaan. Laiha ja pitkä kuikelo nainen ja vakavia koulutyttöjä ja poikia pioneeriasuissa. Toiset lapset seisoivat pelaajien takana."


 Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa. 2019

18.6.19