Valokuvassa on kylmän sodan aikainen kirjoituskone, joka oli joitakin vuosia sitten Akateemisen kirjakaupan näyteikkunassa koristeena.
Arvostelukappaleita ilmaiseksi toimittajille ja kirjabloggaaajille
"--hoitajani vei minut kauniin ja hermostuneen naisen luo, joka sanoi olevansa äitini--. Hän istui toimistotarvikkeilla kuormitetun pitkän työpöydän ääressä edessään useita kirjoituskoneita. Oli korkeita paperipinoja, jotka näyttivät kaatuvan, teroitettuja lyijykyniä ja sanakirjoja, mustepulloja, monenlaisia esineitä, jotka opin vähitellen tuntemaan. --Äiti käytti amfetamiinia ja muita huumeita, jotta jaksoi tehdä töitä. Hänen kauniit kasvonsa kuihtuivat vähitellen, hänen muistinsa heikkeni, hänen täytyi tarkistaa sanat yhä useammin sanakirjoista. Lopulta hän pyysi minua tarkistamaan."(#Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa 2018)
Va
2 kommenttia:
Anna, toimittajana ollessani vuonna koivu ja tähti, sain arvoselukappaleita ja se oli ihan yhtä samanlaista kuin tänä päivänä kirjoja toimittajille tai bloggaajille, jotka niistä kirjottavat.
♥♥
Onkohan utopiaa kuvitella että toimittajat tai kirjabloggaajat pyytäisivät esim BoD.ta lähettämään jonkin kirjan?
Mitä arvelet?
Kirjoitan itse hyvin harvoin kirja-arvosteluja blogeihini ja aina vain kirjasta, jonka olen ostanut omasta mielenkiinnosta. Yleensä ehdin lukemaan vain niitä kirjoja, jotka käsitteleät kulloisenin kirjaprojektini aihetta, ja ne kirjat ovat vanhoja, ulkomailta tilattuja tai antikvaareista hankittuja. Suhtaudun kirjoihin ei-kaupallisesti ja suosin useinkin kauan sitten ilmestyneitä.
Lähetä kommentti